30.1.2012
Tuomo Räsänen HR Kakspistenollan hallitukseen
Lue lisää »
5.11.2011
Clear Channel ja HR Kakspistenolla solmivat yhteistyösopimuksen
Lue lisää »
Uutiset & Media
Hyvä tyyppi ei ole universaali käsiteTiistai 17.8.2010 klo 10:27 - Susanna Talouselämän (25/2010) artikkelissa "Hyviä tyyppejä tarvita enää" rinnastetaan "hyvä tyyppi" virheellisesti pelkästään sosiaalisesti lahjakkaaseen tyyppiin. "Hyvä tyyppi" on ollut pitkään tunnettu rekrytointikriteeri. Hyvä tyyppi on kokemukseni mukaan jokaiselle organisaatiolle yksilöllinen käsite, joka pohjautuu mm. yrityksen arvomaailmaan ja organisaatiokulttuuriin. Hyvien tyyppien määritteitä on siten yhtä monta, kuin heitä rekrytoivia yrityksiä. Useat hyvinä työpaikkoina menestyneet organisaatiot rekrytoivat "hyviä tyyppejä". Fokus henkilön ominaisuuksiin ja persoonaan kertoo siitä, että henkilön potentiaalilla ja sopivuudella porukkaan on menestyneille organisaatioille enemmän merkitystä kuin pelkästään olemassa olevilla taidoilla. Aiempi työnantajaorganisaationi rekrytoi kaikkiin tehtäviin "hyviä tyyppejä". Hyvänä tyyppinä haettiin energistä, yritteliästä, asiakaspalveluhenkistä, sosiaalista ja fiksua (=nopeasti oppivaa) henkilöä. Vaadittava sosiaalisuuden aste riippui avoimen tehtävän luonteesta. Hyvien tyyppien rekrytointi ei ole helppoa. Mitä oikeasti ollaan hakemassa ja miksi? Kysyin tätä eräässä aiemmassa blogissani. Erityinen tarve käsitteen kristallisointiin syntyy mikäli organisaatiossa on useita rekrytoijia. Hyvän tyypin tunnistaminen vaatii rekrytoijalta huomattavasti enemmän kuin olemassa olevien taitojen ja kokemuksen tunnistaminen. Hyvän tyypin kriteereiksi määritettyjä piirteitä ei tulisi myöskään sokeasti tuijottaa, mikäli muut asiat puhuvat työntekijän palkkaamisen puolesta tai sitä vastaan. Vastoin kuin artikkeli väittää, hyvien tyyppien rekrytointi on kuitenkin paikallaan. Yrityksen arvomaailmaan ja kulttuuriin hyvin istuva henkilöstö tulee todennäköisemmin paremmin toimeen keskenään. Yksittäinen työntekijä voi kokea löytäneensä sellaisen työpaikan, joka vastaa omaa arvomaailmaa, jonka visioon uskoo ja jossa voi olla oma itsensä. Tämä motivoi, tekee työntekemisestä hauskempaa ja työilmapiiristä positiivisempaa. Pelkkä hauskuuttelu ei tietenkään tee yrityksestä menestyneempää, mutta fakta lienee se, että positiivinen ilmapiiri kannustaa välittämään. Henkilöstöstä, asiakkaista ja työnlaadusta välittäminen ovatkin jo avaimia parempiin tuloksiin. |
|
Avainsanat: hyvä tyyppi, Talouselämä, hyviä tyyppejä ei enää tarvita, organisaatiokulttuuri, arvot |
|
|
25.8.2010 20:13
Tuomi
Hyvä kirjoitus ja yhdyn myös edelliseen kommentoijaan. Yrityksen kulttuuri ja arvot antavat raamit sille, mitä "hyvän tyypin" määritelmään kuuluu. |
|
9.9.2010 12:38
Hanna
Kommentoisin vielä sitä, että olen ollut työpaikassa, jossa ns. hyvä tyyppi tarkoittaa henkilöä, joka kyllä tulee muiden kanssa mukavasti toimeen ja on hauskaa seuraa, mutta työtehtävät eivät välttämättä hoidu mitenkään erityisen loistavasti. Tällaisiakin ihmisiä toki tarvitaan ehkä rakentamaan mukavaa työpaikkaa, mutta jossain vaiheessa se, että työt eivät vain edisty, alkaa kyllä vaikuttamaan.
|
Tätä on helppo kompata, hyvien tyyppien rekrytointi on paikallaan. Parinkymmenen vuoden aikana on tullut työskenneltyä muutaman kymmenen esimiehen alaisuudessa ja muutaman sadan alaisen esimiehenä. "Hyvä tyyppi"-käsitteen rinnalle nostaisin myös käsitteen "Can Do"-tekijän. Can Do-henkilö näkee mahdollisuudet, kykenee tekemään ihmeitä hyvällä sykkeellä kun taas työtehtävistä ongelmia kaivavat haraavat usein muutkin mukaansa.
Can Do-henkilö näkee toki työtehtävissä olevat ongelmat, mutta keksii keinot kiertää ne ja päästä tavoitteisiin.